Surullisten sanojen syleilyssä

Näitä on tullut kuunneltua viime aikoina:

"On paratiisi meillä täällä näin, 

vaan ei aina kaikki koe sitä näin.

Sillä faunin, peikon, keijunkin

suru joskus kiinni saa ja vie mukanaan."

"Ouch, I have lost myself again.
Lost myself and I am nowhere to be found.
Yeah, I think that I might break.
I've lost myself again and I feel unsafe."

  

 "Niin kuin pieniä polkuja ranteessa on, 

hihan alle ne piiloon jää. 

Eikä kukaan tiedä, et on onneton,
      kun ei sieluunsa nää. 

Niin kuin pieniä polkuja, risteilevii, 

jotka johtavat ei mihinkään. 

Mut se terä joka sydämessä on kii,

viiltää syvempään.

Ja aamulla taas hän on niin kuin muut.

Ja aamulla taas hän on niin kuin toisetkin."

"Haluat pois.
Et silti tiedä, missä hyvä ois
ja peität kaiken."

Mitä biisejä teillä on tapana kuunnella, kun olette surullisia/masentuneita/ahdistuneita?

P.S. Tämän päivän politapaaminen sujui aika hyvin, ja sain jonkin verran purettua ajatuksiani. Paino oli vähän noussut, mutta tällä hetkellä en jaksa välittää siitä. Sitä paitsi edellinen punnitus tapahtui eri aikaan ja vieläpä eri vaa'alla, joten tulos on vähintäänkin kyseenalainen... Lisäksi yritän muistuttaa itseäni siitä, että minähän haluan parantua, joten painonnousun pitäisi olla vain hyvä asia.