Ei tullut häpi endiä tällä kertaa

Kolmen vuoden ja kahden päivän suhde päättyi tänään hyvän jatkon toivotuksiin, hieman väkinäisiin hymyihin ja pinoon papereita. Olimme samaa mieltä siitä, ettei tämän ihan näin pitänyt päättyä, mutta tässä vaiheessa voisi olla hyvä kokeilla jotain muuta. Kyllähän minä olin varautunut tähän, mutta silti tuntui oudolta: samaan aikaan tyhjältä ja vapaalta. Mietin kaikkia niitä asioita, joita näihin kolmeen vuoteen (ja kahteen päivään) oli mahtunut ja tulin siihen tulokseen, että paljon oli muuttunut, mutta silti liian moni asia oli pysynyt ennallaan. Missä oli vika - minussako?

Ja ei, en siis puhu mistään ihmissuhteesta vaan hoitosuhteestani HUS:n syömis-häiriöklinikkaan. Kävin siellä tänään viimeistä kertaa ja jatkossa rupean luultavasti käymään psykiatrian poliklinikalla. Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.